Eksymällä pääsee todellakin perille. Rikkaampaa reittiä. Väärä käännös voi viedä yksikaistaisille maalaisteille, joilla ajellaan vuoroin vihreää, vuoroin keltaista lehtitunnelia pitkin ja ihastellaan normandialaisia maalaistaloja kanoineen, lampaineen, lehmineen, hevosineen ja aaseineen. Tosin saa myös olla tarkkana korkeiden tienreunuksien kanssa, jottei kaupan päälle tule rengasrikkoa tai ojaanajoa.
Vidare villospår kan leda fram via en rikare rutt. En felvändning kan ta en till enfiliga lantliga vägar där man kör växelvis genom en grön och en gul lövtunnel och beundrar normandiska gårdar med sina höns, får, kor, hästar och åsnor. Fast man får även vara försiktig med höga vägkanter, så att man inte får en punka på köpet eller kör i diket.
Pysähdyimme matkalla Alençonissa lataamassa basilikan parkkipaikalla, joka on kyllä varsinainen suunnittelun kukkanen. Sähköautoille on varattu kaksi paikkaa tien suuntaisesti ja keskellä on kaksi riviä tavallisia parkkipaikkoja. Jos yhtään sähköautoa ei ole pysäköitynä, pääsee parkkipaikan ympäri ajamaan. Uskalsimme kuitenkin jättää auton latautumaan, koska tavallliset parkkipaikat sähköoautopaikkojen kodalla olivat tyhjillään, joten ympäriajo onnistui vain pienellä lisäkoukkauksella. Vaan eipä onnistunut enää siinä vaiheessa kun palasimme lounaalta erinomaisesta ranskalais-afganistanilaisesta ravintolasta. Siinä sitten autojonon yllättävän kärsivällisesti odotellessa (ei yhtään tuuttausta!) irrotimme kaapelin ja pakkasimme takakonttiin ennen kuin pääsimme peruuttamalla ulos loukusta.
På vägen stannade vi för att ladda i Alençon på parkeringen bredvid basilikan. Den är en riktig pärla av planering. Man har bokat två platser för elbilar längs vägen och i mitten finns två rader vanliga parkeringsplatser. När inga elbilar är parkerade, kan man köra runt på parkeringen. Vi vågade ändå lämna bilen i laddning, eftersom de vanliga parkeringsplatserna närmast elbilsplatserna var tomma så passeringen fungerade med bara en liten extrasväng. Men det gjorde det inte längre då vi kom tillbaka efter lunch i en utmärkt fransk-afgansk restaurang. Då fick vi ta loss kabeln och packa i bakluckan innan vi backade ur fällan medans bilkön väntade med förvånansvärt lugn (ingen tutade!).
Perille Amboiseen pääsimme sopivasti ennen pimeää ja asettauduimme pieneen ullakkohuoneeseen kellotornin takana. Koska sää oli hyvä, kävimme vielä iltakävelyllä ennen galette- ja ankankoipi-illallista Le Vinci -ravintolassa linnaa vastapäätä. Amboise on hyvä tukikohta, jos haluaa tutustua paikallisiin viinitiloihin tai Loiren jokilaakson linnoihin.
Vi kom fram till Amboise lagom före mörkret och bosatte oss i en liten vindsvåning bakom klocktornet. Eftersom vädret var bra, gjorde vi en liten kvällspromenad före en galette- och anklårsmiddag i restaurangen Le Vinci mitt emot slottet. Amboise är en bra bas om man vill bekanta sig med lokala vingårdar eller slotten i Loiredalen.
Comments
Post a Comment